Nähtiin tänään Aslan kanssa monta ihmeellistä ja ihastuttavaa asiaa! Välillä sitä itse aikuisena unohtaa, miten erilaisena maailma näyttäytyy pienen ihmisen näkövinkkelistä; kun kaikki uusi on kummallista, riemukasta, jännittävää tai jopa pelottavaa.. Äitinä saa olla se turvallinen syli, josta tiirailla näitä ympärillä tapahtuvia asioita. Ja se hetki, kun pienen rohkeus riittää, ja uteliaisuus avaa uusia ulottuvuuksia omiin seikkailuihin ja kokemuksiin.

Päästiin tänään ihastelemaan ankkoja ja kanoja ihan lähietäisyydeltä, välillä jopa millin päästä! Meille lähiössä asuville se ei ole jokapäiväistä toimintaa, joten voitte kuvitella miten Asla oli kummissaan! Mitä nämä ovat? Mitä ne sanovat?Ihanat kesyt ankat antoivat pussailla ja sylitellä!

Kiitos Minnalle, Eemelille ja Onnille vierailusta ankkalassa/kanalassa; ilmassa oli pientä suurta rohkeutta!

Välillä on syytä tutkia maailmaa lapsellisella innolla, niin voi löytää uusia hienoja näkökulmia. Heittäydytään tähän hetkeen!