Sytytin palon – ja janoan lisää!

Innostun usein sata lasissa ja haluan näkyviä tuloksia HETI. Mielellään viikon kuluessa, kun kyse on liikunnasta ja kuntoilusta. En ole koskaan pystynyt pitämään liikuntaa osana elämääni, vaan toistuvasti se on hiipunut taka-alalle ja lopulta jäänyt…

Jos olen täysin rehellinen, niin olen lähinnä panostanut vaatteisiin (miksiköhän tämä ei yllätä minua?) Kaapissa on ainakin kolme juoksutakkia, treenitrikoita jos vaikka millaiseen pakkasjuoksuun tai aavikkomaratoniin ja toki lenkkareita kaikissa sävyissä. Ja lenkkeilyyn hiuspanta, juoksupipo ja muuta hyödyllistä rekvisiittaa. Mutta ei ole takapuoli sohvasta noussut.

Kuten arvata saattaa, olen taas jokakeväisen liikuntainspiksen ympäröimä. Joka solu huutaa: ”Sinä haluat kiinteytyä. Sinä haluat nauttia ulkoilusta ja saada kiksejä juoksemisesta.” Mutta kun ei.

Jo tämän totuuden sanomisesta ääneen olen päässyt (juoksu)askeleen eteenpäin. Eli esittämään kysymyksen: mikä saisi minut sitoutumaan johonkin liikunnalliseen tavoitteeseen pitkäjänteisesti?

No, kaksi pointtia keksin. Jos liittyisin porukkaan ja joutuisin vieläpä maksamaan jotain osallistumisesta, tulee tekemiseen painetta. Enhän toki halua heittää rahaa hukkaan! Toinen (erittäin rajoittava) asia on se, että en kertakaikkiaan pysty/ jaksa iltaisin lähteä mihinkään säännölliseen harrastukseen tai ainakaan kuntosalille.

Näilläkin reunaehdoilla oli netti pullollaan vaihtoehtoja. Lopulta törmäsin niinkin yksinkertaiseen juttuun kun kotitreeneihin (https://treenaakotona.com). Eli maksan sovelluksesta pienen summan kuussa ja saan kolme viikkotreeniä ja käyttööni treenikirjaston kaikenlaisia harjoituksia aina käsipainoista joogaan.

Latasin sovelluksen kolme viikkoa sitten ja olen erittäin tyytyväinen sekä sisältöön että ITSEENI! Olen ehtinyt kokeilla hiittiä, puntteja, kahvakuulaa, aloittelijan treenejä ja senseitä. Ehdottomasti hauskinta (ja rankointa) oli liukutreeni villasukat jalassa! Ehkä sekin vaikutti, että minä ja villasukat olemme iltaisin erottamattomat!

Monen hikipisaran jälkeen voin todeta, että olen päässyt ytimeen. Jokainen liikkukoon omalla tavallaan haastaen ja voittaen itsensä ja mikä tärkeintä pitääkseen hauskaa! Tekemisen pitää sytyttää sisäinen palo – ja jano saada lisää! Ymmärrys porttiteorioita kohtaan lisääntyi.. ehkä tarvitsen koko ajan kovempaa kamaa?

Toivon, että tällä kertaa omistautumalla asiaan saan joskus niitä kaipamiani tuloksia. Tosin lähtötasoa en mitannut, mutta yhä vähemmän kipeät lihakset treenin jälkeen kertovat tarpeellisen! Edistyn!

Tänään onkin vuorossa lepopäivä eli perinteisiä lumitöitä pihassa! 😉

Liikunnan iloa kamut!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s